*

marierika

Kansankirkon etsikkoaika

12.11. pidetyssä kirkolliskokouksessa Suomen kansankirkko päätti äänin 78-30 vapaamuotoisen rukoushetken pitämisestä homoseksuaalisille pareille. Päätös oli tiukan keskustelun tuloksena toisille karvas pettymys, toisten saadessa huokaista viimein helpotuksesta. Keskustelu ei kuitenkaan lopu tähän päätökseen: pettynyt osapuoli jaksanee aikansa kritisoida uutta ohjeistusta ennenkö kirkko siirtynee yhteiskunnan painostuksen alla tai kenties omasta vapaasta tahdostaan käsittelemään homoparien virallisempaa siunausta. Nyt päätetty lykkää välttämätöntä, uutta keskustelua askeleen kauemmas tulevaisuuteen.

Mielenkiintoista on ollut seurata, kuinka koko Suomen kansa on ottanut osaa keskusteluun. Samaan aikaan kun kirkolliskokousedustajat hioivat viimeisiä puheenvuorojaan ja valmistautuivat pidettyyn äänestykseen, uutisoitiin Suomen islamilaisen yhteisön saamasta uudesta imaamista. Anas Hajjar lupasi jatkaa tiukan konservatiivisella linjalla, ja tuomitsi mm. esiaviollisen seksin jyrkästi. Täältä keskeltä länsimaisen arvoliberalismin kehtoa löytyy siis vielä yhteisöjä, joissa uskalletaan vetää tiukka linja ympäröiviin arvoihin törmäämisenkin uhalla. Uutinen imaamin kannasta otettiin suomalaisten keskuudessa rauhallisesti vastaan.

Huolimatta liberalisoitumisesta, kirkonkin kanta esiaviolliseen seksiin on edelleen kielteinen. Raamattu ohjeistaa selvästi, ettei kristityn tule harrastaa seksiä avioliiton ulkopuolella, eikä aiheesta ole aikoihin liiemmin keskusteltu. Tässä vaiheessa tulee erottaa opetus toteutuksesta: kirkko voi opettaa toista, kansa tehdä toista. Vastuu siitä, päättävätkö kristityt noudattaa kirkon linjaamia oppeja jää jokaisen kirkkoon kuuluvan omalle omatunnolle harkittavaksi. Opetuksesta ja sen sisällöstä kirkolla itsellään on sen sijaan vastuu paitsi jäsentensä, myös Jumalan edessä.

Suomalaisia tuskin hätkähdyttää, että Hajjar tuomitsee jyrkästi homoseksuaalisuuden haastattelussa. Kyllähän me tiedämme, mikä islamin suhde seksuaalivähemmistöihin on. Onkin tietysti ymmärrettävää, että kirkon kanta on suomalaisille merkittävämpi sen koskettaessa paljon useampia: siitä huolimatta yksinomaan ihmisen järkeen nojaava perustelu kummassakin uskonnossa on yhtälailla problemaattista. Koraani tuomitsee samaa sukupuolta olevien väliset suhteet siinä missä raamattukin, ja vaikka se onkin n.600 vuotta raamattua uudempi, senkin oppeja voitaisiin kenties pitää vanhentuneina samoilla perusteilla kuin raamatun.

Uskonto ei toimi samoin kuin ihminen toimii. Jos rupeamme rationalisoimaan kaiken toimintamme ja vaatimaan perusteluja ja todisteita elämällemme, emme enää valitse uskoa, vaan valitsemme puhtaan tiedon tai luulon tiedosta. Uskonnon ei missään nimessä tarvitse tarkoittaa paremman tiedon hylkäämistä, vaan se voi olla tiedostavaa ja ajattelevaa ihmistä  elämän läpi kantava ja johtava voima. Valitessamme uskovamme johonkin emme kuitenkaan valitse jonkin uuden ja oman luomista, vaan valitsemme turvautumisen sellaiseen, jonka on tarkoitus kestää ikuisesti. Onko niin, että iänkaikkinen Jumala on käskyineen nyt saavuttanut n+2010 vuoden iän, ja Hänen on viimein aika väistyä uuden, päivitetyn tiedon tieltä?

Hetken aikaa näytti jo siltä, että ne kirkkoon kuuluvat, joiden raamattu oli ylittänyt “parasta ennen” -päiväyksen ottivat nyt asiakseen erota. Eronneiden määrä ei ilmeisesti kuitenkaan riittänyt, vaan nyt väkeä lähtee toisesta päästä.  Kirkon tulisi päättää selvästi kantansa, sillä nyt sen jäsenet joutuvat arpomaan, lähteäkö vaiko jäädä. Suomen evankelis-luterilainen kansankirkko voisi vastaanottaa samat sanat, jotka kirjoitettiin Laodikean seurakunnalle: Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. (Ilm.3:15-16)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Vaadin, että Suomen islamilainen yhteisö hyväksyy homoavioliitot ja niiden siunauksen. Vaadin myös naisille oikeutta toimia imaamina!

Markus Lehtipuu

Oli mielenkiintoista kuunnella tuossa naapurihuoneessa televisiouutista, joissa otettiin yhteys kaikkiin muihin merkittäviin uskonnollisiin yhteisöihin: katoliset, ortodoksit, islam, juutalaiset. KAIKKI toistivat täsmälleen saman asian: avioliitto on miehen ja naisen välinen, eikä homoja vihitä avioliittoon. Piste.

Tämä on täysin itsestäänselvää kaikille uskonnollisille yhteisöille kaikkialla maailmassa, hindut ja buddhalaiset mukaan lukien. Se on ainoa keino, millä ihmiskunta on säilynyt elossa tähän saakka, eikä yksikään uskonnollinen yhteisö tule tässä muuttamaan kantaansa.

Homoavioliitto tulee kaatamaan luterilaisen kirkon, mutta toisaalta, onko sillä niin väliä? Uskonnolliset yhteisöt, pyhyyteen, perinteeseen ja ihmisen rakkauteen perustuvat kirkot ja muut yhdyskunnat jäävät jäljelle, ja ne tulevat jatkamaan ja porskuttamaan vaikka luterilaiset sekoilisivat millä tavalla tahansa.

Eikä ole mitään "kansankirkkoa". On vain kirkko, tai sitten ei ole. Kirkkoja on monia. Jos kansa haluaa homokirkon, se voi sellaisen saada. Mutta se ei enää ole kristillinen kirkko. Se on homokirkko.

Pekka Raukko

Eikö olisi loogisempaa kutsua kansankirkoksi kirkkoa, joka hyväksyy kaikki kansalaiset tasavertaisina.
Vain homot hyväksyvä kirkko olisi homokirkko ja vain heterot hyväksyvä kirkko olisi heterokirkko.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Ennen kuin kysyt viisivuotiaan tapaan lisää, ota hakusana "kansansuvereniteetti".

Pekka Raukko

Ennen kuin neuvot kolmevuotiaan tapaan lisää, kerro miksi?

a-0ne (nimimerkki)
Pekka Raukko

Niin pitkään, kun uskontokunta ei toimita viranomaistehtävää, eli avioliittoon vihkimistä, se saa minun puolestani käytännöillään sortaa omia jäseniään kuinka paljon haluaa. Edellyttäen tietysti, että jäsenyys on aidosti vapaaehtoinen kaikille.

Maallinen avioliittolaki pitää kuitenkin saattaa ihmisoikeuksia kunnioittavaan kuntoon, ja ne kirkkokunnat, jotka sen jälkeen kohtelevat ihmisiä yhdenvertaisesti, voivat pitää vihkioikeuden.

Ofelia (nimimerkki)

Vaan kun se jäsenyys EI ole vapaaehtoinen kaikille. Suurin osa kirkon jäsenistä on liitetty kirkkoon, ei liittynyt siihen. Alaikäisellä ei ole mahdollisuutta myöskään erota omalla päätöksellään. Lisäksi sosiaalinen paine etenkin herätysliikkeiden valta-alueilla pitää ihmiset kirkkossa.

Pekka Raukko

Tämä on kieltämättä huomattava epäkohta.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Mistä päättelet, että vihkiminen on maallisten viranomaisten tehtävä? Avioliittohan on jumalien keksintö, ei maistraattien.

Pekka Raukko

Avioliittolakin on maallista lainsäädäntöä. Vihkiessään avioliittoon kirko suorittaa viranomaistehtävää maallisen lainsäädännön mukaisesti.
Se mitä tämän lisäksi siunaillaan tai rukoillaan, on kirkon oma asia.

Ilmari Mustonen (nimimerkki)

Hyvä Mari! Onpa kiva lukea kirkon luopumuksen keskeltä vielä selvää ja kirkasta raamatullista tekstiä.
Kirkon päättäjiltä näyttää unohtuneen, että kirkon ohjesäännössä, kirkkojärjestyksessä, sanotaan heti ensimmäisessä pykälässä, että "Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. Kummallista, että piispat ja suurin osa kirkolliskokouksen jäsenistä ei piittaa omasta ohjeistostaan. Jos jossain muussa yhteisössä rikottaisiin ohjesääntöä näin räikeästi, siitä jouduttaisiin edesvastuuseen.
Kirkkomme ei enää ole lainkaan kristillinen kirkko, jos se hylkää Raamatun perustanaan. Nyt monet Raamattuun luottavat kyselevät, joko on tullut aika, josta Ilmestyskirja puhuu: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa." Ilm. 18:4

Veli Hyvönen

Yritin tulkita raamattua mahdollisimman homomyönteisesti, mutta valitettavasti en löytänyt mitään asiaa tukevaa.

Miten toimimme? Heitetäänkö raamattu roskiin ja tilalle raamattupiiriin ja opilliseksi uusioraamtuksi Seta Ry:n kootut julkaisut? Ja vielä jos voit pyöräyttää vastauksen miten saadaan kansan enemmistö homoväkeä tukemaan ja pois vääristä ajatusmalleista?

Kiitos vastauksestasi

Hyväveli

Pekka Raukko

"Yritin tulkita raamattua mahdollisimman homomyönteisesti, mutta valitettavasti en löytänyt mitään asiaa tukevaa.

Miten toimimme?"

Ehdotan, että hankitte avustajan, jolla luetun ymmärtäminen on paremmin hanskassa.

Vieras (nimimerkki)

Huoh. Pelkän perusteettoman kuittailun voisi jättää yläasteelle, tai vihreiden puoluekokouksiin.

Vai toimisitko SINÄ nyt avustajana joka voi selittää meille typerille raamatun homomyönteisyyttä?

Pekka Raukko

En pelehdi vieraiden kanssa.

Mutta vinkkinä voin kertoa, että raamatusta löytyy kyllä vihankylvön lomasta myös kehotuksia rakastaa lähimmäisiään.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Onko Pekka Raukko raamatunlukutaitoisena käytettävissä lukiavustajaksi?

Veli Hyvönen

"Ehdotan, että hankitte avustajan, jolla luetun ymmärtäminen on paremmin hanskassa."

Puhummeko raamatusta vaiko blogikirjoituksesta? Mielestäni kummankaan ymmärtämiseen ei tarvita erityistaitoja.

Parhain terveisin ja hyvää viikonloppua

Hyväveli

Pekka Raukko

Luetun ymmärtämiseen ei kannattaisi suhtautua noin ylimielisesti. Sekä blogikirjoituksia, että raamattua luetaan ja ymmärretään miljoonilla eri tavoilla, jotka kaikki ovat lukijan mielestä oikeita. Usein jopa ainoita oikeita.

Käyttäjän artolehkamo kuva
Arto Lehkamo

Mari Lepola. Hyvä kirjoitus!

Vieras (nimimerkki)

Miksi ihmeessä parisuhde pitäisi välttämättä solmia kirkollisesti, eikös maistraatissa solmittu parisuhde ole yhtälailla laillinen kuin kirkossakin solmittu parsuhde ,ei kai tässä asiassa pitäisi olla mitään ongelmaa ? Jokainen uskonnollinen yhteisö tulkitsee näitä asioita omalta kannaltaan, miksi näitä asioita pitäisi sivullisten näitä käytäntöjä alkaa muuttamaan ? Turhaa melua tyhjästä !

Pekka Raukko

Juuri noin.
Maallinen avioliittolaki muutetaan sukupuolineutraaliksi.
Sen jälkeen kirkko valitsee, onko se halukas jatkossa suorittamaan tätä viranomaistehtävää perustuslain kirjaimen mukaisesti.

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miksi nisäkkäiden avioliittolaki pitää muuttaa maallisesti sukupuoli- tai piräti tulevaisuudessa sukupolvi- ja lajineutraaliksi? Mitä etua on neutraaliudesta, kun pitäisi ottaa kantaa asioihin?

Pekka Raukko

Nisäkkäiden avioliittolakia ei voi muuttaa ennen kuin sellainen on säädetty.

Uskonnollisissa piireissä tämä tarve lajineutraalin avioliittolain säätämisestä nousee toistuvasti esiin. Ehkä teidän kannattaisi tehdä asiasta jokin aloite. Ainakin KD:n piirissä asiaa on pohdittu todella paljon, joten heidän kansanedustajien lähestyminen voisi olla hyvä tapa päästä asiassa alkuun.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

En ymmärrä tuota "sukupuolista neutraalia avioliittoa". Eikö jokainen voi käydä Maistraatissa ja sillä hyvä? Kuinka paljon Suomessa on näitä sukupuolineutraaleja, jotka haluavat liitolleen kirkon siunauksen? Luin arvion, että heitä on 15-20. Uskomattoman paljon porua vähästä.

Vielä mielenkiintoiseksi asian tekee, että eniten huutoa taitavat tehdä kirkkoon kuulumattomat. Mitä asia heille kuuluu? Miksi ei älämölöä pidetä muista uskonnoista? Eikö uskalleta?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Tuolla on se merkitys, että homopastorit eivät voi näyttää rippikoululapsille aviomallia, jos ovat vain rekisteröineet suhteensa. Kirkossa lienee sata homopastoria, jotka palavat halusta naida - myös kirkollisesti ja kasvattaa nuorison kaltaisekseen tehokkaammin kuin mihin Akuliina Saarikoski kykenisi kansalaisyhteiskunnan keinoin.

http://yle.fi/uutiset/teksti/ulkomaat/2010/11/vauv...

Pekka Raukko

Minusta ajatus, että vähemmistöä saa sortaa, jos se on tarpeeksi pieni, on vastenmielinen. Onko ajatus mielestäsi kristillisen uskon mukainen?

Sekä homoseksuaalisuus, että uskonnollisuus ovat perinnöllisiä ominaisuuksia. Vaikeimmassa asemassa ovat ne, joilla on molemmat taipumukset tuottavat geenit.

Anonymous (nimimerkki)

Esittelet tieteellisinä faktoina asioita joista ei kyllä ole minkäänlaista yksimielisyyttä tiedeyhteisössä, tarkemmin sanottuna nyt siis uskonnollisuus ja homoseksuaalisuus.

Sitä paitsi, onko se sortamista, jos kirkko ei halua siunata homoja? Epäkohta se on, niin kauan kuin kirkko on ns. kansankirkko ja avioliittoa vastaavaa rekisteröityä parisuhdetta ei ole mahdollista solmia ilman kirkkoa, mutta sortoa... Jälleen loistava sanavalinta sinulta.

Pekka Raukko

Tiedeyhteisössä ei tarvita täydellistä yksimielisyyttä tai absoluuttista totuutta. Tiedeyhteisössä riittää sillä hetkellä parhaiten havaittua todellisuutta selittävä teoria.
Sekä uskonnollisuus, että homoseksuaalisuus on melko yksiselitteisesti osoitettu periytyviksi ominaisuuksiksi, jos kohta kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunnetakaan.

Ihmisten eriarvoinen kohtelu synnynnäisen ominaisuuden perusteella on mielestäni sortamista. Uskontokunnille tällainen oikeus omien jäsenten sortamiseen on taattu uskonnonvapauslailla, mutta maalliseen lainsäädäntöön ja hallintoon se ei saisi kuulua.

Vieras (nimimerkki)

Tulihan nyt kompromissi, mikä ei ketään tyydytä. Että rukous on piispojen säätelemä!
Mikä tässä niin vaikeaa on? Parisuhteiden juridinen puoli hoidettakoon maistraatissa, vihkiminen miehen ja naisen välillä kirkossa.
Samaa sukupuolta olevien rakkaus siunattakoon, mutta ei samoin kuin avioliitto. Se kuitenkin on traditio, minkä soisi jatkuvan.
Jos kaava ei ole yksi yhteen, ei se eriarvoisuutta tarkoita. Luokaa oma seremonianne.

Pekka Raukko

Kun kaikki parisuhteen lain mukaan solmineet voivat ilmoittaa erilaisissa kaavakkeissa siviilisäädykseen "avioliitossa", ja asian juridista puolta hoitava viranomainen ei voi mielivaltaisesti valita kenet vihkii avioliittoon, niin asia on kunnossa.

Jos kirkko tämän jälkeen tahtoo seremonioissaan ja rituaaleissaan sortaa osaa jäsenistään, niin minusta se oikeus heille edelleenkin kuuluu.

Käyttäjän marierika kuva
Mari Koskela

Hienoa että kirjoitukseni on herättänyt kommentointia, vaikka asiaa on jauhettu edestakaisin jo niin monesti eri medioissa!

Kuten totesin kirjoituksessani, kirkkoamme ymmärrettävästi seurataan sen aseman vuoksi tiiviimmin kuin Suomen muita uskonnollisia yhteisöjä, kuten nyt vaikkapa mainitsemaani muslimiyhteisöä. Tuntuu, että tämä asia kuuluu yhtäläisesti kaikille - ja tokihan suurin osa suomalaisista edelleen kuuluukin kirkkoon. Silti huomattavasti pienemmälle osalle suomalaisista se mitä kirkko ja etenkin raamattu opettaa vielä merkitsee todella jotain - kuinka moni esimerkiksi raamatun käskyn mukaan pitää yhä yllä säännöllistä seurakuntayhteyttä? Silti tämä kysymys on onnistunut herättämään ennennäkemättömän debatin.

Tuntuu siltä, että Suomen ev.lut. kirkosta on tehty valtio, jonka jäsenet saavat demokratian tavoin äänestää mitä kirkossa tehdään, mitä siellä opetetaan ja ennenkaikkea miten raamattua tulee tulkita. Pakko kysyä: mitä ihmettä? Missä välissä kirkosta on tullut demokratia oppien suhteen?

Ongelma homoparien vihkimisestä ei johdu siitä, etteivätkö he tälläkin hetkellä voisi saada laillistaa parisuhdettaan rekisteröimällä sen maistraatissa, näin on ollut vuodesta 2002 lähtien. Ennemminkin ongelmaksi on muodostunut kysymys siitä, millä tavalla täydellinen tasa-arvoisuus tulisi ulottaa kirkkoon ja sen toimintaan. Ongelmalliseksi koetaan kombinaatio, jossa valtaosa suomalaisista automaattisesti on kirkon jäseniä, samalla kun kirkko ei kuitenkaan vastaa sen jäsenten arvonäkemyksiä.

Nähdäkseni ongelmasta on kaksi tietä ulos: ensinnäkin kirkko voi jo alkaneeseen tahtiinsa jatkaa liberalisoitumistaan, jolloin toki konservatiivisemman näkemyksen kannattajat lähtevät, mutta mm. juuri seksuaalivähemmistöt ja heidän oikeuksiaan ajavat voivat jäädä ja kokea kirkon tarjoavan heille arvomaailmaa joka vastaa heidän omaansa. Toiseksi kirkko voi tavalla tai toisella sanoa stopin alkaneelle kehitykselle. Tämä on vaikeampaa yleisen vastustuksen ja yhteiskunnan paineen takia, ja hurjempien arvelujeni mukaan saattaa vaatia koko kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttumista.

Edelleen kuten kirjoituksessani sanoin, nyt kirkon olisi aika päättää, onko se kylmä vai kuuma.

Pekka Raukko

Minusta kirkon näkökulmasta on olemassa kaksi vaihtoehtoa - jakautuminen kahdeksi uskontokunnaksi, tai näivettyminen saamattomuuden ja päättämättömyyden seurauksena.

Mitä nopeammin kirkko jakautuisi ihmisoikeuksia kunnioittavaan ja niitä polkevaan osaan, sitä suurempia ne yhteen laskien voisivat olla.

Toimituksen poiminnat